Suomi tekee historiaa! Juhlimme tänä vuonna, vuonna 2017, 100-vuotista Suomea! Ja 2000 suomalaista 25 - 58-vuotiasta on arvottu mukaan perustulokokeiluun seuraavaksi kahdeksi vuodeksi. Kela maksaa heille automaattisesti tilille 560,00€ kuukaudessa ilman vastiketta tai tarveharkintaa. Kokeilun tavoitteena on selvittää, miten sosiaaliturvaa voitaisiin muuttaa sellaiseksi, että se vastaa paremmin työelämän muutoksiin. Mielenkiintoista on sitten aikanaan lukea tuloksia siitä voidaanko sosiaaliturvaa ylipäätään muuttaa osallistavaksi ja työhön kannustavaksi, saadaanko byrokratiaa vähennettyä ja monimutkaisiksi rakennettuja etuisuusjärjestelmiä yksinkertaistettua.

Muistan, kuinka vuonna 1989 palattuani ulkomailta takaisin Suomeen 5-vuotiaan tyttäreni kanssa silloisten opintojen päättyessä, sain itselleni kesätyöpaikan. Työ oli kaksivuorotyötä ja onnekseni tyttäreni sai ympärivuorokautisesta päiväkodista kesäksi hoitopaikan. Kesän jälkeen riemukseni pestiä jatkettiin ja tarvitsin tyttärelleni jatkoa päivähoitoon. Minulle ilmoitettiin ettei tuo onnistu. En ollut ollut keväällä hakenut päivähoitopaikkaa tyttärelleni eikä sitä siis ollut. Yritin epätoivoisesti selittää virkanaisille, etten ole voinut hakea, koska emme olleet silloin Suomessa eikä työpaikkakaan ollut vielä selvillä. Eivät auttaneet selvitykset. Sanottiin melko suoraan, että et siis voi ottaa tuota työtä vastaan. Tuona aikana kunnat olivat velvoitettuja järjestämään päivähoito mahdollisuuden yksinhuoltajavanhemman työllistyessä. Etsin tyttärelleni yksityisen perhepäivähoitajan, jatkoin työtäni ja pääsin maksamaan opintolainojani. Ensimmäinen päivähoitomaksu kolmelta viikolta oli järkyttävän suuri, enemmän kuin puolen kuukauden nettopalkka. Kiikutin laskun sosiaalitoimistoon ja heidän ei auttanut muuta kuin maksaa lasku. Meni kaksi päivää, kun puhelin soi ja tyttäreni sai kun saikin päivähoitopaikan samasta ympärivuorokautisesta päiväkodista, jossa hän oli kesän ollut. 

Filosofi Frank Martela kritisoi Maslow´n tarvehierarkiaa, sitä että tarpeet olisivat nätisti hierarkiassa, jossa aina alemman tarpeen täytyttyä siirryttäisiin askel ylöspäin, ei vastaa Martelan mukaan nykykäsitystä ihmisen motivaatiosta. Esimerkiksi hän mainitsee tilanteen, jossa ihminen nälkälakon avulla taistelee tärkeäksi kokemansa asian puolesta. Eli asettaa itsensä toteuttamisen fyysisten tarpeiden edelle. Ihmisen elämässä voi olla tilanteita, joissa perhe on tärkeämpi kuin ulkoiset saavutukset. Martela sen sijaan jaottelisi inhimilliset perustarpeet kahteen ryhmään: ulkoisiin ja sisäisiin. Tässä jaottelussa ulkoiset tarpeet koskevat selviytymistä ja sisältävät fyysiset perustarpeet, turvallisuuden ja lauman hyväksynnän. Kun tietty perusturvallisuus ja hyväksyntä on saavutettu, ei näihin tekijöihin panostaminen enää Martelan mukaan varsinaisesti lisää hyvinvointia. Silloin on järkevintä panostaa sisäisen motivaation perustekijöihin - itsensä toteuttamisen ja myönteiseen yhteyteen toisiin ihmisiin. Niiden tavoittelu on kestävä tapa vahvistaa omaa hyvinvointia.

Ehkä yli kolmekymmentä vuotta sitten minua ajoi eteenpäin sisäinen motivaatio, tarve toteuttaa itseäni ja kuulua johonkin eli tässä tapauksessa siihen mukavaan työyhteisöön, johon olin onnekkaasti päässyt. En lannistunut byrokratian edessä, en antanut periksi. Uskon vakaasti, että perusturva saattaisi luoda Suomeen ja suomalaisille hyvinvointia. Kun ei tarvitse taistella perustoimeentulosta eikä täytellä lippua ja lappua ja odotella karenssiaikojen jälkeen seuraavaa tili- tai maksupäivää, voi ihminen alkaa toteuttaa itseään. Kenties vastaanottaa omaan elämäntilanteeseensa sopivia työtehtäviä. Tämän uskoisin tuovan joustavuutta elämään ja lisää mahdollisuuksia niin työntekijöille kuin työnantajille. Perustulo saattaa antaa tähän oivan mahdollisuuden. Sitran Työpaperi 31.10.2014 Visio Suomelle Kohti kestävää hyvinvointia mukaan siirtyminen kohti kestävän hyvinvoinnin yhteiskuntaa edellyttää perusteellisia muutoksia niin elämäntavoissa, yhteiskunnan rakenteissa kuin hallinnon toimintamalleissa.

Geronomin tilitystä: väki maassamme vähenee ja vanhenee nopeimmin Euroopan maista -  tarvitsemme yksilöllisiä ratkaisuja, tarvitsemme osaamista. Tämän päivän kuusikymppinen ei ole vanha. Tämän päivän kuusikymppinen matkustelee, tämän päivän kuusikymppinen voi tulla vielä isäksi, tämän päivän kuusikymppisillä on elämää vielä kolmannes jäljellä. Tämän päivän kuusikymppinen on valmis ostamaan niin itselleen kuin 90-vuotiaalle vanhemmalleen palveluja ja tämän päivän kuusikymppinen osaa niitä myös yhteiskunnalta vaatia. Uskon vahvasti, että tarjoamalla ja kehittämällä uudenlaisia työtehtäviä vanhustyön ja ikääntymisen saralla ja lisäämällä perustulon avulla joustavuutta työelämässä, saamme kasvatettua hyvinvointia kaikissa ikäluokissa koko Suomessa.

Oheisen linkin välityksellä pääset kuulemaan yhden perusturvakokeiluun mukaan päässeen ajatuksia:

http://yle.fi/uutiset/osasto/news/finlands_basic_income_experiment_begins_one_man_looks_forward_to_a_new_start/9394707